Alexandra


Alexandran tekniset tiedot

Malli: Iso Scylla
Takila: Kutteri
Kotisatama: Reposaari
Suunnittelija: Björn Nalle Nyberg
Veistäjä: Ismo Lilja
Veistämö: Sådön veneveistämö, Luvia
Rungon valmistusvuosi: 1978
Vesillelasku: 1988
Rungon materiaali: Mänty
Ruffin materiaali: Mahonki
Kannen materiaali: Tiikki
Pituus: 9.60m
Leveys: 3.30m
Syväys: 1.50m
Paino: 5.5t
Maston korkeus ruffin päältä: 10.60m
Scylla-numero: 26
Purjenumero: Fin 5058



Alexandran hankinta

Värikkään ja monivaiheisen etsintäjakson jälkeen, päädyimme Uuteenkaupunkiin katsastamaan isoa Scyllaa (nimeltään Moira) varhaisena toukokuun päivänä vuonna 1998. Viikkoa myöhemmin teimme kaupat. Koska emme olleet aikaisemmin juurikaan purjehtineet, hyvät neuvot olivat todellakin tarpeen. Ison Jussin kahden tunnin pikakurssi Pakkahuoneen rannassa vihki meidät purjehduksen saloihin.

Ilma oli leppoisan lämmin toukokuun lopulla, kun irrottauduimme Pakkahuoneen rannasta. Iso-Hailuksen kohdalla nostimme ensimmäisen kerran scyllan purjeet ylös heikossa tuulessa. Kokemus ison veneen vaivattomasta kulusta hiljaisen liplatuksen äänen heijastuessa purjeista on syöpynyt muistiin lähtemättömästi. Purjehduksen hurmaa saisimme kokea näillä vesillä myöhemminkin.

Myöhään illalla saavuimme Palokariin, johon päätimme jäädä yöksi ankkuriin. Aamulla viiden aikaan heräsimme siihen, että ankkuri ei pitänyt tuulessa. Yrityksistä huolimatta emme saaneet pitoa ja lähdimme jatkamaan matkaa nousevassa tulessa kohti pohjoista. Lopulta tuulta oli enemmän kuin tarpeeksi ja myötätuulessa purjeet reivattuina etenimme huolestuttavan vauhdikkaasti. Matka sujui taitoihin nähden kuitenkin hyvin, mitä nyt genuan skuutti irtosi purjeesta ja ärhäkkä tuuli rikkoi purjeen kulman, mutta muuten saavuimme ehjin nahoin perille.

Veneen rungon on veistänyt Ismo Lilja vuonna 1978, mutta se laskettiin vesille vasta 10 vuotta myöhemmin, Ismon saatellessa työn päätökseen. Vene on ollut yhdellä omistajalla ennen sen siirtymistä meidän haltuun. Se oli hoidon puutteesta hieman alakuloisen oloinen. Ensimmäisenä kesänä emme enää ehtineet kunnostaa sitä, vaan lähdimme opettelemaan purjehtimista saaristomerelle. Sinä kesänä kävimme kääntymässä Hangossa, onnistuimme rantautumaan Bengtskäriin ja pistäydyimme Utössä. Seilaaminen kuluneilla purjeilla ei vielä ollut mikään suuri ilo (ei varsinkaan kryssi), joten turhan paljon tuli ajettua koneella. Scyllan rauhallinen olemus sai meidät kuitenkin vakuuttuneiksi kaupan onnistumisesta.


Alexandran kunnostus

Seuraavana talvena suunnittelimme mittavan kunnostuksen, jonka aloitimme pakkasten vielä paukkuessa. Kevään aikana rakensimme veneen sisäpuolelta uusiksi ja samalla kyllästimme rungon uudelleen varmuuden vuoksi Owatrolilla. Totesimme veneen rungon erinomaiseksi kunnoltaan kaikuluotaimen anturin läpivientiä tehdessä. Kaikki mahonkipinnat ja masto hiottiin ja lakattiin, peräsin uusittiin. Veneen ilmastointia parannettiin lisäämällä venttiilejä ja entiset muoviset traakitorvet korvattiin veneen ilmeeseen paremmin sopivilla messinkisillä. Maston takaharusten kiinnitykset vaihdettiin samoin kuin puukspröötin vaijerit. Veneen varustelua lisättiin, Taylors-kaminalla, teräksisillä vesi- ja septitankeilla, WC-lavuaarilla, sähköjärjestelmä ja kaikki valaisimet uusittiin. Vene saatiin sinä vuonna vesille vasta Juhannukseksi.

Olimme mielestämme suorittaneet niin suuren kunnostustyön, että tuntui luontevalta muuttaa samalla veneen nimi. Alexandran nimellä halusimme kunnioittaa sukumme naisia.

Vuonna 2000 oli purjeiden uusimisen vuoro. Kryssiominaisuuksissa oli mielestämme ollut aika lailla toivomisen varaa niinä kahtena kesänä, jonka aikana olimme matkoja tehneet. Isossa Scyllassa fokan staagin paikka on perinteisesti etukannella pollarin kohdalla, mistä johtuen fokan pinta-ala jää hyvin pieneksi eikä kryssi tällä nenäliinalla tunnu mielekkäältä. Kun talven aikana pohdimme, minkälaisia purjeita hankkisimme, saimme Pegasoksen (Luvialla kotipaikkaa pitävä iso Scylla) kipparilta vihjeen fokan sataagin siirtämisestä keulataminaan, jolloin maston ja staagin väliin saadaan tilaa riittävän isolle keulapurjeelle. Pohdiskelujen jälkeen päätimme tilata uuden fokan sekä uuden genuan entisen muotonsa menettäneen tilalle Suomenlinnassa toimivalta Meripurjeelta. Seuraavana kesänä tiesimme tehneemme oikean ratkaisun.

Pienempiä kunnostus- ja hankintatöitä on tehty vielä muinakin vuosina, kuten saranallisten ovien asentaminen päällekkäin asetettavien luukkujen tilalle, mutta hyvin suoritetun peruskunnostuksen jälkeen ei itse veneelle ole tarvinnut muuta tehdä kuin pitää lakkapinnat ehjinä ja kiiltävinä.

Vuonna 2004 Alexandralle hitsattiin oma traileri, jonka jälkeen veneen laskut ja nostot helpottuivat huomattavasti.


© 2002-2013 scylla-alexandra.com - Leinot