|
|
Alexandran kesä 1998
Reposaari - Fiskö - Kökar - Utö - Jurmo - Hanko - Bengtskär - Turku - Reposaari Lokikirjasta poimittua Ensimmäinen Scylla-reissu alkoi perjantaina 26.6.1998. Mukaan matkalle lähtivät: Tapio, Matti, Kalle, Kasper ja Tapani. Tuulet olivat heikkoja ensimmäisenä päivänä ja jouduimme ajamaan paljon koneella. Yöksi Uudenkaupungin edustalle Palokariin, jossa vietimme kaksi yötä. Sieltä matka jatkui Iniön suuntaan. Yöpymispaikka löytyi Långöstä. Seuraavana päivänä tuulessa ja sateessa kauppaan Keistiöön. Iltaa kohden sää parani ja saavuimme Houtskarin eteläpuolella olevaan Fiskön saareen. Fiskössä pojat uivat (tietysti) ja ilma muuttui jopa kauniiksi. Jatulintarha löytyi läheiseltä kalliolta. Matka jatkui tiistaina 1.7. Kökariin. Hyvässä tuulessa luovimme alkumatkan ja lopulta vastaisessa tuulessa koneella ajaen. Yöpyminen Sandvikissa, jonka rannalla oli vanha ja iso kalastajavene. Seuraavana päivänä pyöräretki saaren ympäri. Vaihdoimme vierassatamaa Kökarin eteläpuolelle Karlsbyhyn, jossa vietimme yhden yön. Seuraava etappi oli Utö. Tuuli oli loistava ensimmästä kertaa tällä matkalla. Scylla taittoi matkaa "luu hampaissa". Pienen jännityksen vallassa miehistö nautti täysin rinnoin purren menosta. Utössä maksuton laituripaikka. Ruokavarastojen täyttämistä. Utöstä lähdimme Jurmoon, jossa teimme saarikierroksen ja syötyämme loistavassa sivutuulessa 8 solmun vauhdilla Björköhön. Matille ja Kallelle Björkö oli uusi tuttavuus. Meille muille saari oli tullut tutuksi jo edellisenä kesänä. Björkön ehdoton nähtävyys on makeavetinen järveksi jäänyt entinen merenlahti. Paljon uimista kauniissa, mutta tuulisessa säässä. Olemme tätä kirjoittaessa edelleen Björkössä (toinen päivä). Kallen matka on päättymässä ja tilalle pitäisi tulla Sofia. Jos tuulet sopivat vaihto tapahtuu maanantaina mahdollisesti Kasnäsissä. Ilma on puolipilvinen ja tuuli on kääntynyt eilisestä päinvastaiseksi eli etelään. Kello on 9.50 ja menossa on aamupala. Lähtö Björköstä n. 11.30. Ensimmäiset mailit luovimme mukavassa tuulessa. Kurssin käännyttyä itään saimme helpon sivutuulen. Tästä purjehtiminen ei enää helpommaksi tule. Pilotti hoiti kurssinpidon ja Matti spagettiherkut. Högsåran Kejsarhamniin saavuimme 17.30. Täällä ovat käyneet ennen meitä Aleksanteri III ja Suomen laivasto on ankkuroitunut talvisodan aikana lähistöllä. Vanha meritie on kulkenut tästä ammoisista ajoista, joten historian siivet havisevat jälleen. Maanantaipäivä kului lähinnä miehistön vaihtoa odotellessa. Aamulla lähtiessämme Kejsarhamnista, lahdella oli ankkuroituneena venäläinen, saksalainen ja ruotsalainen purjevene. Vanhat viholliset kohtasivat näin rauhanomaisissa merkeissä. Nostimme siilekset heti lahdella ja saimme nätin fjongan. Luoviessamme vene kallisteli paikoin niin paljon, että vesi "kiehui kannella". Olimme sopineet miehistön vaihdon Kasnäsiin. Taina tuli Sofian kanssa jo ennen klo 15.00. Kallen noutajia Tiinaa, Japia ja Mimmiä jouduimme odottamaan puoli yhdeksään illalla. Nautimme erinomaisen lounaan seisovasta pöydästä. Täydensimme ruoka-, vesi- ja polttoainevarastot. Löpöä olimme tankanneet edellisien kerran Kökarin Karlsbyssä. Tankkiin mahtui vain 4 litraa! Yövyimme Rosalan kupeessa Kalvholmenilla. Tiistai 7.7. Aamupalan ja -pesujen jälkeen pääsimme lähtemään klo 11.30. Päämääräksi muodostui lopulta Hanko. Mietimme myös Bengtskäriä, mutta koska kuulimme kumahtelua, jonka tulkitsimme kovapanosammunnoiksi, jätimme sen tällä kertaa väliin. Sää oli aurinkoinen ja lämmin. Tuulta ei nimeksikään, joten krääsmoottori käyntiin. Moottoria ei tarvittu kovin kauan, kun virisi etelätuuli, joka kuljetti purttamme siileksillä kuutta solmua. Sää oli koko matkan ajan erinomainen. Saavuimme Suomen Rivieralle n. 16.30. Lähdimme heti syömään, koska aamupalasta oli jo kulunut aikaa. Koko porukka söi runsaat pastat rantamakasiinin ravintolassa. Ruokailun jälkeen saunaan. Tutustuimme vanhoihin venäläisvilloihin. Keskiviikko 8.7. Tapio oli hakenut lämpimät pullat aamukahville, joten koneet käynnistyivät mukavasti. Kiertelimme vielä kaupungilla. Sofia kävi aamusaunassa. Jätimme Hangon 13.15 ja suuntasimme kohti Bengtskäriä. Hangosta johtava reitti oli selkeä. Tuuli oli vastainen. Jonkin aikaa luovittuamme, heitimme krääsmoottorin käyntiin. Hangon päälle levittäytyi uhkaava ukkospilveltä näyttävä pilvirintama, joka kuitenkin hajaantui vähitellen. Saavuimme Bengtskäriin 17.30. Tuuli oli vähäinen, mutta jonkin verran maininkeja. Rantaan kiinnittymiseen kului aikaa. Vasta kun laskimme ennätyspitkän ankkuriköyden saimme pitävän otteen pohjasta. Meidät otettiin ystävällisesti vastaan. Pääsymaksu 20 mk sisälsi opastuksen. Saimme kuulla majakan historian ja kuin meitä varten saimme nauttia vastaleivotut pullat majakan kahvilassa, 2. kerroksessa. Majakan huipulta avautui rannaton ulappa 270 asteen leveydeltä. Mieltämme painanut huoli paluumatkasta kivikkoisen pohjoisosan läpi Rosalaan hälveni, kun saimme opastuksen armeijan käyttämästä ja viitoittamasta reitistä (jota ei oltu merkitty yleisiin karttoihin). Paluumatka alkoi purjein suoraan rannasta. Ilta oli kaunis. Lopulta tuuli plägääntyi täysin. Auringon laskiessa Sofia ja Matti kokkasivat maittavat hampurilaiset, jotka nautimme lennossa. Kellon ollessa 11.30 päätimme yöpyä luonnonsatamassa (Lillskäret) lähellä Rosalaa. Torstai 9.7. Hieman huonosti nukutun yön jälkeen aamu koitti lämpimänä ja tuulettomana, mutta pilvisenä. Yö oli kulunut hyttysten surinassa, jota olikin ollut epätavallisen paljon. Mika oli soitellut Iniöstä vielä yöllä ja olimme päättäneet suunnitella kohtaamista torstain aikana. Tapsan kanssa päätimme lähteä ensin Rosalaan ja sieltä jatkaa matkaa Kasnäsin ja Högsåran välistä Jungfruholmille ja siitä vähitellen kohti Nauvoa, jossa Mikan kohtaaminen voisi tapahtua. Rosala oli vanha kalastajakylä, jossa kuitenkin oli palvelut. Vierailimme viikinkikeskuksessa. Innokas, todennäköisesti harrastajateatterissa esiintyvä, viikinkiemäntä esitteli Rosalan historiaa ja siellä tehtyjä viikinkiajan kauppapaikan kaivauksia. Keskuksessa oli myös rekonstruoitu viikinkiasumus, kappeli ja muuta sen aikaiseen elämään kuuluvaa. Turvekattoisessa asunnossa puimme asiaankuuluvat tamineet päälle. Tapsa laittoi viikinkikypärän päähän - selvä viikinkien jälkeläinen. Kokemus oli hyvin elävän tuntuinen. Kierroksen jälkeen kävimme saunassa. Syötyämme lähdimme tuttua reittiä Kasnäsin ja Högsåran ohitse Jungfruholmenille. Löysimme hiidenkirnun ja kävimme uimassa lämpimäksi muuttuneessa meressä. Illan ehtiessä päätimmekin jäädä yöksi. Perjantai 10.7. Aikainen herätys, ainakin Tapsalle, jolla oli kahvit valmiina keitettynä muiden vielä nukkuessa. Tapsa ja minä nostimme siilekset ja mukavassa sivutuulessa suorastaan pyrähdimme seuraavaan etappiimme, joka oli jälleen vanha kalastajatila (Helsingholm). Hyvät palvelut. Tällä kertaa saimme myös tuoretta kalaa (siikaa) ja savulohta. Myös lämpimät pullat saimme. Kahvien jälkeen lähtö suoraan laiturista purjeilla. Kaunis sää, tuuli vaihtelevaa idän ja lännen välistä. Pysähdyimme Gullkronan saarella. Paljon veneitä. Selvästi suosittu vierailukohde ja miksei, nämä parhaat satamat ovat näitä vanhoja kalastajatiloja ja kyliä, joissa on paljon enemmän henkeä kuin johonkin koskemattomaan luontoon pykatuissa steriileissä juppilaitureissa. Söimme siikasopat ja lähdimme viemään Sofiaa, joka jättää meidät tällä kertaa Kirjaisissa (Pauliinan niin tärkeät synttärit). Taina oli jo odottamassa, myös Mika ja Marko olivat tulleet. Sofia ja Taina lähtivät, me muut suuntasimme Gullkronan lähistölle saareen, jossa olimme edellisenä vuonna olleet Iiriksen ja Lotjan kanssa. Mika oli säästänyt tapaamista varten shamppanjapullon, jolla kastoimme uudesti syntyneen Helmin Viiviksi. Mika ja Marko eivät olleet saaneet paljon nukutuksi alkumatkalla ja nyt väsymys painoi ainakin Mikaa niin paljon, että hän vetäytyi varhain nukkumaan. Me muut pelasimme huutopussia kahteen asti yöllä. Lauantai 11.7. Bultemissa vietetyn yön jälkeen rupesimme suunnittelemaan kohtauspaikkaa Mimmille ja Susselle. Kuultuamme, että säätiedotus lupaili kovaa tuulta ja ukkosta päätimme lähteä sisemmälle saaristoon. Pojat, Matti, Marko ja Kassu lähtivät Viivillä Paraisille mukamas kauppaan. Olimme heräilleet myöhään ja koko porukka oli päässyt ylös vasta iltapäivällä. Tapsa, Mika ja minä lähdimme Moiralla Kramppiin Aristolle, jossa tapaisimme Viivin porukan. Tuuli oli etelästä ja satoi. Kuljimme laivareittiä pitkin Nauvon itäpuolta. Pysähdyimme tankkaamaan vettä ja polttoainetta Stora Melön vierassatamaan. Paikka oli sopivasti reittimme varrella. Hetken mietimme saunomista, mutta meluisa nuorisoporukka sai meidät lähtemään. Hyvässä tuulessa purjehdimme Kramppiin. Kiinnityimme rantaan vaikka olimme epävarmoja tuulen suunnasta. Pojat tulivat vasta klo 12.00 aikaan, kun ilta alkoi pimentyä. Sunnuntai 12.7. Hyvin nukutun, rauhallisen yön, jälkeen nousimme aurinkoiseen päivään. Taina soitteli ja kertoi, että Karkkilassa ja Helsingissä oli ollut varsinainen myrsky. Oli salamoinut ja satanut rankasti. Puita oli kaatunut. Meidän yöpymispaikalla korkean Krampin suojassa ei tiedetty mitään tällaisesta. Olimme sopineet tapaamisen Turkuun, joka oli sopivan matkan päässä ja jossa emme aikaisemmin olleet käyneet veneillä. Lähdimme purjeilla Krampin suojasta. Tuuli oli idästä ja se oli yllättävän kovaa ja puuskaista. Olimme reivanneet isoa, mutta siitä huolimatta kansi kastui puuskissa reilusti. Kerran vene kallistui niin, että tuulisuoja repeytyi veden painosta. Aurinko paistoi. Airistolla tuli vastaan vanhoja purjelaivoja. Pitkällä luovilla pääsimme aivan Ruissalon tuntumaan. Krääsmoottorilla jokea ylös. Maisemat olivat kuin olisi ulkomailla. Turussa oli menossa Hansa Sails-tapahtuma. Pietarista lähtöisin olevat purjeveneet ja laivat olivat tulleet Turkuun sunnuntaiksi, josta niiden oli määrä jatkaa matkaa Tukholmaan. Löysimme tosi ahtaan venepaikan. Takaisin 
|
© 2002-2013 scylla-alexandra.com - Leinot